LPK.2015Y TOKO koe 13.5

liikkurin tarvitsemaa kisakalustoa

satu tarkkana pistehommissa

 Lappeenrannan TOKO koe 13.52015
ylituomarina Tommi Varis

Kokeeseen pieni treeniporukkamme osallistui järjestäjinä; kisaajina.

Koe pidettiin LAU hallissa ennakoiden syksyn ikäviä ilmoja; mutta sää oli tälläkertaa mitä upein ulkonakin.. mutta syksyn hallikausi avattu.


Osallistujamäärä kokeessa oli hyvin pieni. Uudet säännöt tuntuvat hiertävän kilpaajia - ja koirille ei ole vielä saatu kasattua melkopaljonkin muuttuneita osioita koetasolle. Ajastaan varmaan tämäkin ongelma selätetään.. uusi on aina aluksi vähän karheaa lähteä etujonossa tekemään.

Tiina ja Saga VOI luokassa hienosti 1 sijalle - Sagakin eläkkeelle siirron alkaessa koputella oven

Saga riemuitsee
onnistuneesta kokeesta

takana - Saga on alkanut ottamaan tämän kilpailemisen  jossain määrin tosissaan.

Islanninlammaskoira narttu Punapihlajan Farsael-Saga  227 p II tulos 1 sija
om & ohj Tiina

"VOI"  luokka-> pieni läpikäynti mistä tuli ja mistä meni
Paikkamakuu:pisteet 9  todennäköisesti hidas maahanmeno (tai sitten jotain muuta) seuruu 6,5:->normi Sagaa välillä tosi nätisti ja sitten haahuilua. Seisominen/istuminen/maahanmeno seuruun yhteydessä: 8,5: hidas maahanmeno ja seuruu ei parasta mahdollista luoksetulo: 7 hyvä stoppi, mutta se ääni loppumatkasta Ruutu: 7,5 se ääni mennessä muutoin ok ohjattu nouto: 7,5 palautus ravilla ja puri kapulaa luovutuksessa tunnari: 7 palautus ravilla ja puri kapulaa (ei kuitenkaan niin paljon kuin joskus) kaukot: 5 eka maahanmeno 2 käskyä, liikkui eteenpäin mutta vähemmän kuin normisti, siis <-seiso-istu ja seiso-maa siirtymät metallihyppy: 6,5 tässä toinen käsky paluuhyppyyn. kokonaisvaikutus: 8 yhte. 227 p. ja 2-tulos. Itse tosi tyytyväinen myös itseensä en unohtanut koiraa kuin pariin otteeseen.

No joo..
joutuhan tuolla käydä...

Sagan video... olisi aika hyvä painaa rec:nappia..
ei riitä että kauhiasti kuvailee...:(..
sorisori Tiina ..
t. päxä


ALO luokka

 Mukana menossa myös Seri ja Memmu
Punainen Irlanninsetteri Fellwind´s Cherished  (serin toinen koe) 175 p I tulos 2 sija
Om & ohj. Merja

Sekä Leo ja Satu L (koe oli Leon Ensimmäinen  koe)
Sileäkarvainen collie uros Koiruuksien Veljeni Leijonamieli  169 p I tulos 5 sija
Om & ohj. Satu  Lappeenranta


Ja näistä sitten löytyy videotkin tuosta alta :)..

Punainen Irlanninsetteri Fellwind´s Cherished  

175 p I tulos 2 sija





Sileäkarvainen collie uros Koiruuksien Veljeni Leijonamieli
169 p I tulos 5 sija

alkavan syksyn treenejä 31.8.2015

Kesä on takana - syksykausi alkaa

Reiska tö eläkeläinen

Ulkona reenaavien ehkä paras kausi alkamassa - ei ole kuumaa; itikat ja ötökät häviävät - ja kuulaita kauniita iltoja riittää vielä pitkään. Vuoden ehkä paras koekausi myös usein sijoittuu syksyyn; tosin sakissamme tällä hetkellä suurin osa on nuoria koiria - joten niillä se kaikki on vielä edessä. Muutama vanhempi konkari vielä kokeissakin käy syksyn aikana .

saaga kuvaajalle näyttää missä se TOKO ruutu

Sagan vauhtia ruutuun mennessä

Normi maanantai
yhteisessä reenipäivässämme Bertta keskittyi uuden oppimiseen, Ira lähinnä oikean asenteen palautusreeniä sekä pysäyttävät ja muut tekivät korjaussarjaa. Korjaussarja n nuorille koirillekkin sitä on vain välillä tehtävä. Me ohjaajat emme ole virheettömiä koskaan - ja sitä satoa sitten on välillä paikattava korjaussarjoilla..
Koiramme - ne tietysti ovat syntyneet täydellisinä ja virheettöminä- me ohjaajat emme...
valitettavasti.

treenisuman purkua

     Morrin kesänalun räyhääminen kokomaailmalle nuoren uroskoiran uho sydämessä ..kentälle tullessa on nyt Tiinan korjaussarjoihin keskittyminsen jälkeen taaksejäänyttä elämää.
Jäänteitä asiasta on vielä reaktivisuus makupalaan - eli vahvisteelle tekeminen - unohtaen että ohjaajaa on se ketä kohtaan ollaan aktiivinen ja vahviste on se mitä sitten ohjaajalle tekemisen kautta tarjoillaan.
Koiran tehtävä on olla aktiivinen - ohjaajan passiivinen.
                                                             
                           

Arsi kerennyt saavuttaa kesän aikana  jo hurjan ensimmäisen vuoden ikänsä. Se jatkaa kakkos ohjaajaan tutustumista leikkien ja puuhaten - ja koutsi on vaan joskus armottoman hidas tälläisen nuoren koiran kera..





Lumin kera koutsi eksyi vähän aiheesta tässä välillä ja antoi pikkuksormen.. ja Lumi neitokainen sai treenin alussa toteuttaa itseään ja käydä vaatimassa treenikentällä olijoilta huomiota . Pentuhan nautti vieraista ihmisistä ja näiden rapsutusten vaatimisesta.. mutta se johti tälläisen iloisen ja avoimen pennun kera siihen että totuus alkoi unohtua, ja ympäristön ihmiset muuttua hyvinkin kannattaviksi kohteiksi kesken treenin.
Tehtiin sitten pientä palautus ja korjaussarjaa.  Neiti päätti myös että treenikentältä poistuminen on aivan ylikehuttua puuhaa.. ja siihenkin täytyi sitten vain kertoa että ei käy.. koutsi luulee ja aikoo päättää asian suhteen jotta milloin tullaan ja milloin lähdetään:)



Bertta treenaa ohjattua noutoa eri perusasennoista

Arsi aloittaa hakureenit loppupäästä - ilmaisun mielikuvia rakennellaan.

Elokuun lopun puuhailuja

uusia sääntöjä... kehtaaks niitä opetella enään

Kesä lyhyenä alkaa olla jo pikkuhiljaa ohi. Sakkimme on reenaillut milloin yhdessä, milloin erikseen mutta reenaillut kukin kesän aikana jossain määrin.

ehkä siihen on syytä.. eihän tässä vielä mikään eläkeläinen olla

TOKO reenajillemme koittaa uudenlainen aika kovasti joka puolella puhuttaneiden uusien TOKO sääntöjen parissa. Voimaan astuivat uudet TOKO säännöt ja koeohjeet - 1.8.2015. Sakissamme olevat liikkurit ja kisaajat sekä koiramme  joutuvat opettelemaan nyt osan
tekemisestään uusiksi.

Alla olevasta linkistä pääset tutustumaan niihin.
http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/attachments/toko_saannot_ja_koeohjeet_2015_0.pdf.


KESÄTAUKOA
Tauko treenatessa on palautumisen aikaa , sisäistämisen aikaa , lomailun  ja yhdessäolon aikaa. Huollon aikaa:) . Nuoret koirat tarvitsevat sitä ja se on aikaa joka joskus meille ohjaajille on varsinkin kesäaikaan haasteellista järjestää. Kelit ja ilmat parhaimmillaan. Millään ei malttaisi sillä nuoret koirat edistyvät, oppivat nopeasti - ei malttaisi koiraa laittaa tauolle parhaaseen oppimisen aikaan.  Olennaista kuitenkin on että nuoret koiramme ja vanhemmatkin - ne tarvitsevat välillä pientä lomaa nekin - kouluttamisesta.
Mitä sitten ohjaaja hyötyy tauoista/ lomista - koen ainakin itse, että joskus pienen tauon jälkeen näkee paljon enemmän; omassa tekemisessään, siitä poistuu hieman arki ja se treenaaminen on enempi juhlaa:) tauon jälkeen.

Elokuun lopun reenaamisia

Haasteellisin liike opettaa uusiksi  Bertalle tällä hetkellä näyttäisi olevan ohjattu hyppynouto.. Liikkeessä on monta liikkuvaa osaa. jotka muistuttavat koiraa vanhoista tekemisistä ja saavat Bertan  tarjoamaan omia ratkaisujaan - mutta eiköhän se siitä.

Bertta reenaa uutta liikettä allaolevassa videossa -
väliin kuviot ovat vähän sen omia ratkaisuja..

Bertta on jo ihan iältään kisakoirana ihan kunnioitettava keski-ikäinen otus , tänä vuonna 8 vuotta tuli mittariin . Bertalla  on jo takana kisaamista niin agilityssä kuin TOKO ssa (TVA), mutta se  jatkaa edelleen kisaamista.

Tämän hetken tavoitteet ovat varmasti uusien sääntöjen sisäänajo TOKOssa  ; sekä ennenkaikkea mielenvirkeys - koira joka on tottunut säännölliseen treenaamiseen - ei terveenä ollessaan viihdy ihan oloneuvoksenakaan.
mutta tästä lähdetään - ja uutta opitaan.

Arsi the youngster on saavuttanut vuoden iän..
Sen yksi tavoite on tulla isona hakukoiraksi.
Tämän koiran kera sisarukset tekevät hieman yhteistyötä . Päxä ohjaa maastot ja Satu tottikset - niin TOKO ssa kuin PK puolella.

Tässä ensimmäinen kohtaaminen tekemisen puolella Päxän kanssa - leikitään ja tutustustutaan..eikä tuo nyt kovin pahakseen Arsi tätä järjestelyä tunnu laittavan.
Muutama alustava hakuhommiin tutustuttaminenkin on nyt alle tehtynä.



Lumi vietti kesästään reilusti yli kuukauden lomalla - se sai kasvaa ja kehittyä rauhassa . Loma ei ollut sen juttu ja se  olikin omassa kodissaan pistänyt hieman puuhasteluksi kun pääsi lomalle. Tuhoa syntyi:).
Tottistelu aloitettiin vähän vanhaa kerraten. Toisella kerralla tuotiin mukaan  ruoka hieman tauotettuna - sekä naksutin

Jälki tällä tehokasnenäisellä tyttösellä on sellainen itsestään selvyys ja  harrastuksena ensisijainen homma. Montaa jälkeä se ei ole eläissään vielä kokenut- mutta jäljestäminen tuntuu olevan sille hyvin luontainen juttu. Keskittyy ; haistelee tehokkaasti askeleita ja etenemisvauhti on luontaisesti tarkka ja rauhallinen


 Kolmannella kerralla tottisteltiin sitten vähän häiriön alaisena.. ja se tuntui kierroksia nostavan - ohjaajalla vai koiralla?-

Lumi osoittui erittäin taitavaksi paketoimaan ohjaajan.. yleensähän puhutaan, että laita se koira pakettiin... Lumi käsittää omalla tavallaan häiriöreenin, että pakettiin laittamisen:).

Syksy alkakoon - keltaisia lehtiä näkyy lentelevän jo jokapuolella. Hirvikärpäset ovat saapuneet runsain joukoin meitä ilahduttamaan joten

syksy alkakoon.

6. - 12.7.2015 viikolla

ai oot sitä mieltä vai..

Tahollaan ja yhdessä jokainen reenaillut erilaisia lajeja..Normia reeniviikkoa vaikka näin heinäkuun parasta lomailuaikaa vietetäänkin.
agia; hakua; paimennusta ; tottista Toko .. näytelmäreeniä..pyöräilyä.
ja tietenkin Reiska tö eläkeläinen viettää pihakoiran päiviä ja Lumi pentunen lähes lomailee:) ja kasvaa.

siis hei .. ihan oikeesti.. sitä mieltä..

 yhden sakkimme jäsenen kotiin on saapunut pentu.. joten siis
just name it.. kaikkea
Kaima on kerännyt ja koostanut tarinoita seuran lehteen,, mie laiskiainen päxä olen vain katsellut valmista tuloo:)..
Muutaman koiran kohdalla ohjaajat pohtivat -
jotta mikä vikana; outoja.. Kaikki me koiranreenaajat tiedämme sen tunteen - kun vaan mikään ei toimi kuten normisti...

Satu tahkosi TOKO kokeita PM ja seuranmestaruuskokeet, ja kuten ympärillä oleva kuvasarja kertoo.. yritti kaikkensa...myös Bertta ..
vaan kun se ei aina auta...:)

bertta pohtii...
eiks tää mennykkään niinkuin strömssöössä

Satun ja Bertan saalistelua

siis tiedäthän.. tää on niin tätä
näin se vaan menee.....

Lauantai 11.7.  piirimestaruus tokot 216 p ja kolmos tulos

Sunnuntai as.7  haukkulaakso TOKO  koe220 ja kolmos tulos

ajatelmia paimentamisesta - tuosta yhdestä historiallisesta koiran ja ihmisen yhteistyöstä

 Ryhmämme yksi jäsen on koukuttunut tähän lajiin..

Monen lajin harrastajalla  Janilla aikaa kaiken arjen pyörittämisen keskellä on täytynyt priorisoida mutta Paimennus...

Se on tullut jäädäkseen..

annetaanpa Janin tarinoida tästä mielenkiintoisesta lajista

Työt, lasten harrastukset, omat harrastukset ja oman talon kunnostus vie kaiken ajan ja jaksamisen . Treenirintamalla muissa lajeissa on ollut aika hiljaista, eli ei mitään erikoista.
Paitsi paimennuksessa, uudessa lajissa johon olen koukuttunut. Siksi ajattelinkin purkaa ajatuksia jopa myyttisestä lajista jonka hienoudet tuntuvat olevan tarkoin varjeltuja salaisuuksia. Siksikin olen tyytyväinen, että olen päässyt tavoitteelliseen valmennukseen koutsin silmien alle jolla on näyttöä omista taidoistaan.

Tällä vähäisellä kokemuksella en tee mitään

syväluotausta lajiin, enkä tietyistä syistä mene ihan tarkimpiin yksityiskohtiin. Kirjoitan vain ajatuksia joita lajista on herännyt tähän mennessä.


Aloitetaan tuolta lähes kolmen vuoden takaa. Varasin ronille pari paimennusaikaa, ihan vain nähdäkseni onko sillä minkäänlaista ideaa hommaan. Ekana syksynä roni kävi lampailla 2 tai 3 kertaa. Jo ekalla kerralla ihastuin ronin työskentelyyn, erittäin intensiivistä. Voisi sanoa että se syttyi heti kerrasta ollessaan silloin suunnilleen vuoden ikäinen.



Silloinhan koira meni liinassa suht vapaasti ja katselimme vain mitä kaikkea se tekee luonnostaan. Flänkit lähti heti ekoilla kerroilla, tilanteen ollessa hallinnassa löytyi maahanmeno automaattisesti jne.

Seuraavana syksynä pääsimme seuraaavan kerran treenaamaan. Silloin kävimme kymmenisen kertaa lampailla. Tällöin roni otettiin jo hallintaan ja se osoittautuikin melko kovaksi luuksi. Jää jumiin lampaisiin eikä näe eikä kuule mitään muuta, tekee vain yksin ja itselleen. Ja aikamoista vääntöä se on ollutkin siitä asti.


Tänä vuonna on sitten treenaaminen alkanut tosissaan. Lähtipä jo ilmo syksyn kokeisiinkin että on varmasti tavoitetta. Syyskuun alussa 4 starttia tyrnävällä. Vielä mietinnässä josko jossain pääsisi käymään jo aiemmin.

Mutta mikä lajissa viehättää? Ensimmäisenä tulee mieleen äärettömän kova vietti lajissa johon koira on jalostettu. Se on vain niin upeeta katsella.





Toiseksekseen, pellolla ei ole juuri apuvälineitä, ei ole naksutinta eikä ole palloja. Palkkana on vain viettipäämäärä, työkaluina vietti, pakko, paine, rauha ja mustavalkoinen hallinta. Eli siis koiran koulutusta alkukantaisimmillaan, hankalaa mutta erittäin opettavaista.

Tärkeimpänä tuosta tulee mustavalkoinen hallinta. Mustavalkoisuus on tärkeää sen vuoksi että koira tietää mitä se saa ja mitä se ei saa tehdä. Koirahan mielellään rallaisi lampaita ympäri, hajottaen lauman ja ajaen sen takaisin kasaan. Tämmöinen humppaaminen on täysin kiellettyä jo lampaiden hyvinvoinnin takia. Toisekseen se ei ole paimennusta. Sellaista kyllä jossain harrastetaan ja kutsutaan paimennukseksi.
Koiralle on palkka päästä ajamaan lampaita, viettipäämäärä on sen saavuttama rauha lauman ollessa yhdessä ja hallinnassa. Koiran ohjaaminen tapahtuu alkuvaiheessa paineella ja samalla aletaan ajamaan käskysanoja. Esim halutessa koira kiertämään lampaita oikean kautta se ajetaan paineella väistämään oikealle, lampaat toimii vetopisteenä joten koira lähtee kiertämään niitä ympäri.       

                                 Tässä kohtaa mukaan tulee esimerkiksi luopuminen, jotta koira pysyy riittävän kaukana lampaista jottei lauma lähde liikkeelle liian aikaisin. Jos se ei luovu niistä niin taas käytetään painetta. Tässä kohtaa tulee mukaan hallinta. Kun koira on helposti pienelläkin pellolla kymmenien metrien päässä on siihen silti pystyttävä vaikuttamaan.


Tokossa riittävä maahanmeno ei tosiaan ollut riittävä pellolle. Maahanmeno oli haettava uusiksi tuohon viettiin väistämisen kautta.

Tässä kohtaa iski silmille ronin todellinen luonne. Koira joka kotioloissa uskoo pikkurillin liikettäkin, oli pellolla kuin uudesti syntynyt. Ei meinaa pysyä käsissä, ei ota painetta vastaan ja hallinta prakaa. Se on niin maanisdepressiivinen luonne etten ota siitä vieläkään kunnolla selkoa. Se on tullut selväksi että viettiä siinä on, hermot on rautaa ja kova kuin piru. Se antaa ihan erilaisen vaikutelman varsinkin arjessa. Mutta onpa siitä kokeneet koiraihmiset nähneet heti ekalla kerralla sen piilevän dominanssinkin. Sehän on loppupeleissä tosi kova luu. Ja eritoten siksi mun makuun. Arjessa naurettavan helppo, treenissä haastava mutta ah niin opettavainen.

Mutta sen lisäksi että paimennus on mieleinen laji, opettaa se paljon. Samat lainalaisuudethan on lajista riippumatta vaikka toiset ovatkin eri mieltä. Lajiin kuin lajiin syventyminen opettaa paljon jos sen haluaa opettavan. Paimennus opettaa juuri niitä perusasioita. Ehdotonta hallintaa, mustavalkoisuutta, koiran lukemista ja koiran oppimisen ymmärtämistä. Sen lisäksi se opettaa ohjaajalle rauhallista mutta tiukkaa asennetta. Raivopäisellä huutamisella ei saavuta mitään muuta kuin ongelmia. Se että koira pidetään ehdottomassa hallinnassa, kurissa ja nuhteessa ei tarkoita sitä ettei koiralle olla reiluja. Nimenomaan pitää olla reilu, muuten hommasta ei tule mitään. Koiraa ikäänkuin ajetaan kaasu ja jarru yhtäaikaa päällä, kaikki tehot on käytössä mutta jarrataan jotta pysyy ohjattavissa.

Sen lisäksi että olen innoissani oman koiran ohjaamisesta, tärkeä osa treenejä on toisten seuraaminen ja analysointi. Tämäkin on mielestäni todella tärkeä taito, oppia toisten tekemisestä.

 Jani

voisiko tämä olla sitä mitä me kaikki koemme kun saamme harrastaa ja tehdä jotakin mikä on meille haastavaa; mieleistä, missä joutuu hillitsemään mielensä ja avaamaan sen monta kertaa harjoituksen aikana
adrenaliinin jälkeinen endorfiinihumala

28.6.2015 näyttelyhommia - menossa mukana Arsi ja Lumi

 Näyttelyt ovat yksi koiramaailman kantavia voimia. Näyttelyillä - niin kaikkien rotujen kuin erikoisnäyttelyiden tai vaikkapa match show näyttelyiden tuotoilla moni seura hankkii sen tulonsa jolla moninaiset harrastamiset seurojen sisällä mahdollistuvat.

Näyttelyt ovat visuaalinen ja yhteisöllinen tapahtuma - joihin vaaditaan paljon vapaaehtoistyötä; paljon osaamista ja valmistelut alkavat näyttelyn päämäärästä juontaen usein jo vuosi/vuosiakin aiemmin ennen H-hetkeä.




Pienessä treeniporukassamme on varmaan jokainen ollut järjestäjänä mitä erilaisimmissa rooleissa itse näyttelyissä - mutta mikä olennaisinta myös koiransa kera.

Näyttelyt siis nimenomaan koiranäyttelyt ovat olleet aina tunteita nostattava tapahtuma ; sijoitusten , järjestelyjen jopa sen ajaksi osuneiden ilmojen kohdalta.
Näyttelyitä myös moititaan ja kehutaan - nimenomaan niiden merkityksestä koiranjalostuksen kohdalla..
Kaikki me tiedämme, että kaikissa asioissa on menty aina syteen tai saveen.. mutta näyttely nimeomaan koiranäyttely on kuitenkin yksi kaikkein mainioimpia tapoja harrastaa koiransa kera - joko tossissan tai vähän vähemmän tosissaan..

Kaiken kaikkiaan.. Koiranäyttely on sellainen must homma:)..
siellä on tunnelmaa ja tapaa samanhenkisiä ihmisiä ..
Treenisakkimme yksi harrastusmuoto on käydä myös näyttelyissä.

Tälläkertaa collieiden erikoisnäyttelyssä Luumäellä..

Kiitämme ahkeria näyttelynjärjestäjiä olitte luoneet mukavan ja viihtyisän tapahtuman.

äiteen viimehetken ohjeita

Taru ja Arsi kaatosateessa..

Arsi oli ensimmäistä kertaa virallisessa luokassa näyttelyissä..
Tarun ilmeet kertovat mitä on olla sateessa , kipeänä koiran kera kehässä:)...
mutta hengissä selvisivät.
Arsi korkkasi hienosti näytelmänsä.
On se komia poika:)

 Lumi... lumi oli tosipennuissa:) elämänsä ensimmäisessä näyttelyssä ja suuressa maailmassa hankkimassa kokemuksia.

Minä jännitin suuresti vaikka ei tarvinnut kuin olla katsomassa miten neito selviää ekanäytelmästään. Yllätys oli kuinka näitä pikkupentuja todella syynättiin.
Väittäisin että melkoinen luonnetesti on näyttely..

Lumi - no .. Iloinen ja aina valmis kaikkeen..
Sen mielestä tämä oli mainio seikkailu ja alussa se koitteli handlerinsa taitoja melko tehokkaasti:)..
mutta taitavalla opastuksella löytyi jutun juoni:)

Tuomari oli sille vain leikkikaveri:) jonka se haastoi leikkiin .. vähän outo ihminen ehkä sen mielestä.. mutta so what..
Rento pentu jota ei paljon maailman tuulet heiluttele..
On se hieno:)  ja vielä kauniskin:)



Herkkuja maha täynnä.. hauska päivä takana - ja kohti uusia seikkailuja.

Tunnelmakuvia

 näyttelyn puheenjohtaja avaamassa näyttelyä

 Tuomarit rivissä näyttelyn avauksessa

 tohinaa

ohjeita menosuunnasta:)